Sataenergia Oy

Metsä- ja puuhaketta voidaan valmistaa hyvin monenlaisista raaka-aineista kuten esimerkiksi: latvusmassasta, kokopuusta oksineen, rankapuusta, trukkilavoista jne. Kuvassa raaka-aineena hakkuutyömaalta kertynyttä tervaleppää, josta syntyy erittäin korkealaatuista polttoainetta pienten laitosten käyttöön.

Työmailla käytetään useimmiten erillistä kaukokuljetuskalustoa toiminnan tehostamiseksi. Näin ollen hakkurin työskentely tehostuu. Järkevällä logistiikan hallinnalla myös kaukokuljetuskaluston odotusajat voidaan minimoida.

Tälläinen ”Majava” käy ympäri Satakuntaa rouskimassa pyöreitä puita, kokopuita ja hakkuutähteitä.

Ainespuuhakkuiden lisäksi maakunnan alueella on runsaasti pelkkiä energiapuukohteita. Perinteisten metsätilojen lisäksi energiapuukohteita löytyy tienvarsi- ja pellonreunatyömailta. Kuvassa oleva yksikkö työskenteli työmaalla, jolta poistettiin puusto tulevalta soranottoalueelta. Harvesterissa kiinnitettynä giljotiinikoura.

Kannot, puutarharisut ja kierrätyspuu murskataan terminaalialueilla, joille kerätään materiaalia varastoon. Murskainta käytetään silloin kun raaka-aine sisältää epäpuhtauksia kuten kiviä tai nauloja. Lisäksi murskain on tuotokseltaan tehokkaampi kuin hakkuri. Suuria murskaimia ei voida käyttää tienvarsimurskauksessa niiden suuren koon ja omamassan takia.

Latvusmassa on metsäenergialähteistä ehkä se tärkein suurimittakaavaisessa tuotannossa. Kuusivaltaiselta päätehakkuualueelta latvusmassaa kertyy noin 20-25% jokaista hakattua ainespuukuutiota kohti. Saantiin vaikuttavat kuitenkin kuusten oksaisuus ja korjuuolosuhteet. Latvusmassan tulisi saada olla kasoille puituna palstalla muutama viikko ennen tienvarsivarastoon ajamista, jotta ylimääräinen kosteus ehtisi haihtua mahdollisimman hyvin.

Pellonreuna- ja tienvarsipuustosta kertyy varsin mukavasti puuta, kun keskimääräinen rinnankorkeusläpimitta on yli 6cm ja pituutta puustolla muutamia metrejä. Puut tulevat siisteihin kourakasoihin, joista ne on kätevä kerätä varastokasoihin tien varteen. Jos kohde on hyvä, voidaan työmaa toteuttaa siten, että konetyöstä ei laskuteta kerättyä energiapuuta vastaan.

Erityiskohteista, kuten tonteilta ja kaupunkialueilta risut ja oksat pitää yleensä kuljettaa nopeasti pois. Sataenergia Oy:llä on käytettävissä tällä hetkellä kaksi risuautoa, joilla toimitamme risuja, kantoja ja kokopuuta terminaaleihin kuivumaan.

Terminaalikentällä puskurivarastoidaan sekä valmista murskaa ja haketta että kokonaisia puita ja oksia. Terminaalien merkitys korostuu erityisesti kovimman pakkaskauden aikana sekä kelirikkoaikana. Yhtiöllä on energiaa varastoituna kahden osakkaan terminaaleissa Ulvilassa ja Kiukaisissa. Kuvassa kantomurskaa.

Puskurivarastoista saadaan kuormattua haastavina aikoina nopeallakin aikataululla lämpölaitoksille ja muille tarvitsijoille polttoainetta.

Kaivukoneen lisälaitteeksi kehitetyn Risupedon avulla voidaan suorittaa niitäkin taimikkojen raivauksia ja harvennuksia, joita ennen ei ole ollut kannattavaa tehdä. Noin 1300 kilogrammaa painava laite kerää karsimattomat rungot sisuksiinsa siipien avulla. Kahdet lukot pitävät rungot kidassa, kun laite siirretään puulta toiselle. Pystyakselien hydrauliikkamoottorit pyörittävät hitaasti sekä siipiä että kiekkoteriä. Kun ruuma on täynnä puuta, niin vastapäivään akseleita pyörittämällä tehdään lukkojen avaus ja tyhjennys kasalle. 600 millimetrin lisäjatke ja kallistuva kauhanpyörittäjä mahdollistavat runkojen katkaisun puiden takaakin.

Risupeto soveltuu nuoren metsän hoidosta ensiharvennukseen. Tuottavin se on raivaamattomien harvennusrästien hoidossa. Risupeto suorittaa raivauksen koneellisesti energiahakkuun yhteydessä. Alustan raivaus metsurityönä on tarpeetonta, toisin kuin moton edellä. Kohteesta riippuen metsurilta jää energiamassaa maastoon jopa 20 000 kg/ha, vaikeuttaen ajokonekuljettajan työtä ja metsässä kulkemista. Risupedon tekemänä kaikki energiapuu saadaan hyötykäyttöön.

Puusta energiaa

Galleria